Чамайгаа хүлээсээр

2007-11-22 06:22

Чамайгаа хvлээсээр. (хайрын єгvvллэг, бvрэн)

 

 

 

-chi ahiaal irsengui gejuu?gehdee yagaad?yagaad?gantshan eniigl helchih...bi chamd taalagddaggui gejuu? chinii helj baisan ter buh ug chine hudlaa gejuu?bi chamruu barag zuun udaaa zalaglaa.chi dandaa odoo ochiloo gedeg bolovch namaig huurch bn gejuu?yagaad???? (gej tulga bodon hurdan hurdan duruun zamiin hajuugaar alhaj yavlaa...tiimee zugeerch bish ene delhii deer hamgiin hairtai hunee harj chadahgui bolhoor setgel zurh ni uvdun haashaa ch yavaj baigaagaa medehgui alhasaar....yagl sogtuu hun shig....)
-tulga minii huu bosooroi unuudur honhnii chine bayar bolii shuu dee. amidrald chine gantshan tohioldoh uil yavdal bolhoor erthen bosoj us zasand orood nuguu avsan costume aa umsuud yaavarai..eej ni joohon ajiltai bolhoor chamtai honhnii chine bayar deer uulziii...za?
-za za teg teg...bitgii hojigdooroi...eejee bni tiishee yavaad hereg bn uu?tertei terguul Diploma aa avah um chine?bi oron dotroo baimaar bn aa..
-yu yarij baigaa um bee minii huu?chi daraa ni ochihgui yavaa geedl amaa barina.hervee buur uvdchuuguil bol zaaval ochooroi.za bi yavlaa bayartai
-bi yaj suurguuli deere hoer tsag bolnoo yaj bi uyangaagui tend zogosnoo. uyangaa chi namaig yaj zovoj bagaag chamaig yamar ih sanaj baigaag oilogdogch boloosoi doo...hervee chi hoer jiliin umnu uuruu nadad hairtai gej helen uerhii gej asuusaagui bol bi chamaig udiid zugeerl nuguu angiin ohin gedgeer chine medeh baihgui yu...daanch....gehdee chi hoer jil hairtai gej uerhchiheed ingeel uudgai bolchij baigaamuu?araichdee..chamad hairtai baigaagui bol yamar saihan be?gevch bi denduu hol yavjee..chamd buh setgel zurhee zoriulsan shuu dee.... ( gej bodon hevtsnee gent uhaan oron tsagaa hartal honhni bayar bolhod hoer tsagl uldsen bailaa.yaran bosoj usand gyals shumbchaad..usee samnan huvtsaa umsuud uuriiguu harlaa...bi neeree yamar aimar tsarai aldaa vee?za za terch yahav hurdalhgui bol bagsh ch namaig amid uldeehgui dee... gadaa garaad mashinaa asaan surguuliin zug joloo tavilaa)
tulga maani mongol turkiin surguulid surdag bas ch gej bololtsoitoo ailiin gants huuhed bailaa...unuudur 10 angiaa onts duntee tugsuj baigaach gsn tuund yamarch bayar baysaglan baisangui...tiimee uynagaagaas l hamag ul bolsiim daa...
hoer jiliin umnu
-hooe manai surguulid neg sak ohin orosoos shiljil irej baigaa gsn.bi harsiishd lag estoi gazraas uragvuu tengrees unavuu gemeer ohin bn lee.ali angid oroh bol tee..yoo bi lav orool irenguiten ni taniltsaad margash ni guinaa..heheheh ( gej tulga giin hamgiin sain naiz munhuu ni buur huurtsun bololtoi yarij bailaa
-chi neeree alhiimaa uhicgdur neg ohin guigaa biz dee?hen bilee? dulguunuu biluu tegeed hariugiin ch sonsoogui baij.tegeed ter chine tegii geed helchuul chi yahiin?
-yadiin boliloo geel hechihguu yu.ter chine hamgiin amarhan umaa.
-za za chadmaaal tiim um baigaz
-chi tegeed hunii gaigui hardag ohiduudiig uurtuu taatad baidag shuu..ter ohiniig tehiin bol chi shuud bulshaa belderei za? gej basl nuguu tsovoo duugaaraa munhuu hellee.unendee munhuu tiim ch tsarai muutai bish gehdee surguulidaa bol tulga hagmiig tsarailag bandi gej nerlegddeg baisnaas ch teruu ohiduud ehevlchilen muhnuu guur damjuul tugla tail tanltsahiig husne...

-ingeedl 9dugeer angi boldog baijee..bidnarch hugshin bolj bna shuu.ter tavduugaar angiin batsaanuudiig harhaar ataarhah ch shig bolho umaa .heheh gej basl munhuu ursgaj garlaa
-harin tiimee chi neeree yamar surguulid orhoo shidsen uu?namaig aav eej hoer end arvan jil tugsunchuud gadagshaa yavuulna gsn bi ch tiishee uhsench yavahgui dee.(tulga)
-bolomjtoi ailiin huuhduud saihan umoo.bi ch yun gadaad endee neg surguulid orj chadval ih um bolj bnaa.
-za za demii um yariaad naiz ni chamaig zaaval daguulj yavnaa....uu bagsh orood irlee duugai bai.....
-za sain baitsgaanuu huuhduudee..suutsgaa...unuudur suulin udur ch gsn manai angid neg shine ohin orsoos shiljij irej baigaa. odoo orood ireh baih daraa jilees neg angi boloh bolhoor saihan haritsaarai oilogsnuu?
-za bagshaa

-Tserendejid bagshaa tanai angid neg shine ohin irlee..za or or..
-sain baina uu?
-sain sain bna uu?za orood ir tegeed uuriiguu angidaa taniltsuuldaa..
-namaig Uyangaa gedeg i orsoos ireed 7 honoj bna.bugdeeree nadad tusalj demjij biagaarai..

za ingeedl uyangaa tulga giin angid suuliin udur shiljij irlee. tulga d bol uyangaa anh harhad negl neg baidag ailgui bas neehch tiim tsarai muutai bish ohin shig haragdsiim daa. harin uyangaa tulga g ihl shohoorhoj dotroo hichneen taniltsmaar baisan ch yamar ichdegui ohin bee gej bodoh baih geedl uuruu irhiig ni huleej baisiim daa.gevch ter ireeguiee harin ch uurluu ni neg ch udaa harahgui geer barahgui ul tooj bailaa...
margaash ni ehelj zunii amralt urgeljilseerl..neg udur uyangaa ruu shine angiihan ni neg ohin zaalgaad: -chi unuu oroi zavtai yu?manai angiihan ub video oroj kino uzne genee..chi yavaj chadhuu.chamaig manai angid suuld irsen ch gsn dee dajgui ohin bailheerni l... uyangaa:- uu tegii tegii hedees iin.....................
uyangaa: za bugdeeree hi. uuchlaarai bi joohon hojimdood irchihlee.namaig duudsan bayarlalaa.bi buur hiih um oldohgui zovoj baisiimaa.ta nar kino goo songosonuu?yamar kino uzhiin? geedl ursgaj garlaa.. harin uyangaa giin neg davuu tal ni orsod udii bagaasaa baisan gehed mongol oor mani metuuseesee sain yaridag zuir tsetsen uh helj, deer ueiin ug heregledeg bailaa.
-aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.......... yoo yamar aimar um bee.mongold bas iim aimar kino baidiimuu gej uyangaa busad taigaa niileedl orilj baihdaa albaar tulga giin hajuud suusan bolhoor dalimduulan tsamts naas ni barij murun deer ni togloi goo ul medeghen tavina.gehdee tulga yuch medehgui um shigl suugaad baihiin yasan jojig amitan be?hun ilt l uurt ni turuunees hoish sain baigaad baihad chine.za baiz yaj utsiig ni olii doo gesen shuu um bas uyangaa giin tolgoi d irgeld ni.
-yooo ene ohin yasan fundament sultai ohin bee.minii iim ohiduudad yadahdaa duirguig mine yaanaa.huyagaa neg um hiildee.bi lav ahij orood tend medeegui um shig tsarailaad suugaad baij chdahgui nee.esvel minii naiz namaig saya eej ni utasdaad ir geed yavchlaa geed helchih tehuu?za bi chamaas guijiishdee.
-eeeee teel ted nar chine chamaig bailagsangui geel muu nerei namaig l muuliishd.za za gehdee tiim hetsuu baigaa bol chi yavdaa.er no yahleeree chamd nadad taalagdsan buh ohiduud sain boldog bn aa. geed togloomoor mur luu ni neg tsohiloo. -za teguul by tegeed 7 sard yag zuslan yaviishuu chamaig yavahgui gevel tegeel bi budaa huduunii neg aimar tsarai zustei amitan hicheeld oriishuu ain? - za za tegnee yaj azar cham shig naiztai bolvoo heheh za bye.
tulga: sai gadaa tamihlaad zogsoj baisan chine tugla giin eej ni utasdaad hurdan hureed ir geed tsaadah chine yavchlaa...uu kino duusah gej baigaam bn shd.bi naad kino gii chine odoo barag 5 dahaa uzjiinaa bugdeere erduusuu FRIENDS orii tend joohon suuya tehuu?esvel buur sansariin Smile orhiimuu?gehdee tend chine zairmag lag untei baidiimaa.zugeer 300 giin zairmag avanguutaa 1500 ch geh shig...uu esvel shuud 4eva orii tehuu?tend chine neere lag sak baidiishd.za tegii tegii bosoochee yugaa bugdeeree nadruu gulurtsiin.yoooo za zagnuuli zaginaa bi sonsjiiya. geedl busad ruugaa neg surhii zmeluulsen hun shig haraad bugden gii ni ineelgev.uugiin ch ailia um bolhoor huyagaa gui angiihn ni haashaach yavdaggui bilee...

gertee giuurch gadaa gunhsaar negel medhed 7 sar irhed tun oirtson bailaa...huyagaa harlahgui geed gantshan suuder buusan hoinl gadaa tulga tai uulzana.tulga ene ni iluu zan um shig bolovch huyagaa uduus ni: chi uuruu tsagaan um chine har humuusiin zovlon oihgui bn za? geed helchiheer basch tiim um boluu gej bodno.ter hoer tendl eldviig yarin hajuugaar ungruh goe ohiduudiig nudniihaa bulangaar shohoorhoj harna.er ni hicheel amarsnaas hoish huyagaa 3 ohintoi ali hezeenii uerheed avtsan odoo basl neg ohin guih sanaatai bailaa harin tulga giin nudend gaigui urtchih negch ohin baisangui ni tun ch haramsaltai...
- hooe tulga houlaa neeree ene jil joohon gaigui zuslan yavuul yasiin.dandaal neg heden zuslanguuddaa amraad baihaar uidjiishuu.bi sai neg zuslan harsan. Cheremushki geed oros zuslan genee.tiishee yavuul goe um bishuu?
-yooo za bolii tiishee chine bi lav yavahgui shuu.tend manai ng tanil amraad irsen dandaa joohon joohon batsaanar yavdag gejiilee tegeed ch yag nuuriin hajuud aimar ih shumuultai gsn bolii doo.
- tegeed haashaa yavhiin bee?teguul uuruu songooroi hunii songson um bologniig goljiina boliloo meduu..
-za ingeel uuralchdiin har nyalhaaraa shd hehehe za za togolsiin.....za baiz houlaa erduusuu erdenet iin gok iin zusal yavii.tend erdenet iin sak sak ohiduud irdeg gej sonsson tegeedech arai ih huuhed amraadag baihaa za?
-za teguul ter putevk ed narii ni chi uuruu olooroi , ter chine putevk iin lav oloh gej uchnuun um boldog.uuu eej ireh bolchij oroj hooloo hiij baigaa um shig dur isgehgui bol bolohgui ni.chi manai eejiig yamar gedgii ni medne biz dee?hehe za bye teed yariaarai
-za za bye.
tugla hicheen putevk oloh geed huutsuldsun ch unheer oldoj bolomgui um chine ter l bailaa.lag ajiltai hun shig ugluu garaal oroi oroj irne tegeed basl baihgui.doloon sar dundaa orloo.huyagaa bas bodood erduusuu ter heleed baisan zusland ni ochij joohon hevtej baigaad irii gej bodood huyagaa d ene tuhaagaa helhed naiz ni ch bas zuvshuuruv...
-za sainuu?puuh chi chine iim tom chimdan tai yavaj baigaamuu?miniihiig haraldaa hajuud ni neg joom shig um gehdee dotro ni lav udriin neg solih huvtsas bagtsandaa... gej tugla huygaad buh umaa toochij baiv.
-houlaa zuv gazar zogsoj baigaa daa?hench irehgui iin .vagon hudulhud 15 han inute udleed baishd chi shalagdaa.mun bn daa yah aragguil. za baiz yahuu? uu ter neg huvtastai hun medej baigadgui ternees asuuya.
-hooe egchee sain bn uu?bid hoer neg zuslan yavah geed orosiin.tegeed end huleegeed baidag hench iredeggui.ta haana baigaag ni medehgi biz?gej heleed bogoon niihoo tasalbariig uzuulelee.
-ta hoer chine sogtuu umuu haashaa um.end chine oroinii 16 tsag geed bichsen baihad chine end uygaa hiij biagan.ayagui bol bid nariig huurch ene bogoon luu oroh gej baisan daa.yav yav..
- hahahahah....yooo bid hoer yaj harhaaraa iim um hardag bnaa gej ter hoer ineelden hurdan hurdan geriin zug alhaj yavlaa.

-yooh ashgui neg um vagondoo oroj avlaa..unuudur ih huleesen boloodch teruu aimar udaan ungurluu shuu tee?dandaal neeh batsaanuud yavaad baihiin arai ed nartai amarhiin bish biz dee?yoo teguul lav mani chine udriihoo hooliig idcheel orondoo hevteed baihaas hehe gej huyagaa tulgatai vagon dotroo irt orson bolhoor tsag ungruuhiin tuld olon doloin um chachij bailaa...harin tulga bol uurtai ni arragui tsonhoor buur gulruud huygaa giin yarij baigaa umni chihenii hajuugaar yalaa metl nisen ungurch baigaa mer sanagdaj bailaa. magadgui uyangaa bas ted nartai tsug yavah gej baigaag olj medsen bolhoor esvel ter uurt ni unheer taalagddgui ohiniig vokzal deer jihteihen nuurendee ineemsegleltei tulga d hudlaa medeegui tsarai gargan -huuh ta hoer zuslan yavah gej baigaamuu?bi ch gsn ene eeljeer yavah gej baigaashd.iooi ene lav huvi zaya baihaa tee? gej helsen ni tuglga g ingej uurluulah neg shaltgaana ni bolson baij bolhiin.hen medhev dee..amidral gedeg bol bugdel taavar...............
harin uyangaa maani jihteiheen bayarlaad nuguu ulaadaggui nuurend ni yagaan tuya ortson kupeniihaa deed taliin oron deer tuglagiin tuhai bodon hevtlee.- bi yamar aztai um bee?tulgaa tai bas ingeedl zuslan tsug yavah bolchihdog..medsen bol unuudur joohon us zusee yavnzalj irdeg baijee..za terch yahav duursen hereg odoo zuslan deer ochool shuud hamag huchee tulgaad taalagdhiin tuld garganaa.neeree aav maani yaj biagaa bol?unuudur emnelegt hevtsen bie ni gaigui boloh bailgui dee.er ni uushgiig dulii erhten gedeg um bn lee.teheer barag uvduhgui baij baigaal hunderdeg gsn ug um baihdaa.iooi bi dandaal um bodohgui gej baigaal baahan um bodood hevtej baihiin odoo erduusuu um bodohguiee.uguiee bi bodohgui geel bodood baishd.za bolioo... geed chang gegch ni heltsnee uuruu ch ter medsengui... ingeed ted hed maani neg medhedl selenge d hureed irtsen bailaa.zuslan ni ulan ude d baidag bolhoor tsaashaa avtobus aar udurjinguu yavaj ochino gej nuguu bagsh geed baidag, za odoo bol 40 garch yavaa Tsetsgee egch hellee. avtobus aar hel garah bolhoor tulga giin sonirholiig ih l tataj bailaa. selenge d haluun gej jigteihen.neg ineedtei um ni tend mashind dairuulah tohoildol buur hamgiin hamgiin azgui hundl tohiolddog gej neg huuhed yarih baihiig ni huyagaa tukga hoer yagaad gej asuuhad? -ta hoer uuruu garaad uzehgui yu gej nuguu huuhed chine ihel dooglongui helelee. unheerch ter hoer garaad ochihod neg mashin barag 10 minute and neg yavdag ni hargdsan bolhoor mani hoer tataj uhtlee ineelee..tegeed tulga bas toglon - oosh huyagaa ter zamiin tsaana 00 iin uruu baidag gsn chi zam sain harj garch baigaarai.ene jil chinii suudal chine untsugdsun gesiishuu teheer jorlonluu unavaa ain..bolgoomjtoi baigaaraa ..geedl uyangaa g toosonch tsarai gui zogsoj bailaa.harin uyangaa unuu ugluunuus ihleedl tulga giin anhaarliig uurtuu tatah gej oroldson bolovch uurluu ni hyalamch harahgui baigaad gutran duugail avtobus n daa busdiigaa huleej suulaa...ter avtobusn dotor suuj yavsan hun bolgond yast melhiin deer suutsan um shig unheer udaan yavaj baigaa mer sanagdaj bailaa. udriin 2:30 d gehed araichuu gej neg um heleer garaad ulaan uudiin neg tosgond orch irlee.bugdeeree mileen ih ulsuj yavsan bolhoor tendhiin neg guanznd hoololhoor buulaa.guanz ch gej dee gantshan hool ugdug ter ni BUUZ... bugdeereel 5-10 shirheg buuz avch bailaa. tugla hoer bol harin deed record togtooj 16 avlaa. (15 aviig avah gsn chine neg buuz iluu garaad buun um bolno gej huyagaa helsen bolhoor negiig hasah bish nemlee..aragch ugui dee mileen ulussun baisiim doo.) ingeedl udaan huleeseen buuz irlee.buuz ch garsan bugdeeree uhaa aldsan gehcheer bugdeereel nuguu buuzluu haraad amna angaij bailaa. manai mongoliin buuz aar bol m*ng*r tom barag neg buuz ni mgl iin 5 buuz negluu ni chihtsentei adilhan avrga avrga umnuud bailaa.zarim neg ni -uu teed helehgui iim ihiig avtsiishd paah iim tom baihtai yadiin geel am aldaj bailaa. heheh neeree ch ted nariig garaad yavhad bugdeereel gants hoer iigl idsen shijtei haragdaj bailaa. neg uilchlegch oros ni tedniig garsnii daraa -hmmm ter nuguu hamgiin ih buuz zahialsan hoeriin neg ni erduusuu buuzandaa gar hureegui baihiin.yagaav nuguu arai tsarailag ni gej uglen zogsloo. neereech tulga uyangaag shirteed buuz ideh yamarch uhaan baisangui.yu bolson um boloo?nuguu durgui ohindoo sain bolchihloo gejuu? uyangaag chiv chimeegui zahiin shireend gantsaaraa suuj nuguu tom alag nudni d ni tom tom alag nulims todorhod tulga uuriin irhgui ter huurhii ohiniig uhaangui shirtej suulaa.tiimee ter ohiniig shineer harj baigaa metl sanagdaj bilee.....

tsaashaagaa bas mileen yavah baisan bolhoor ted nar bugdeereel ali boloh avtonus andaa tuhalj suuj bailaa.uyangaa ahiaal hamgiin ariin suudal deer ochood suuchihlaa.yu bodood baigaagii ni medhiin araggui, zugeerl tsonhoor um gulruudl eg l ih ui gashuud avtsan hun shig... -uchigdurhun zalitai inegeel hunii uur hurgeed baisan ohin ene mun gehed ene ohiduud yamar aimar uurchlugddug bn aa.estoi aimar... ene aigui bol huneer uruvduuleh gejl ingej baigaa biz.bas ih zalitai.estoi jigshmeer ohin baigaam daa gej tulga hichneen dotroo bodsonch ter gunigaar duuren hartsiig bodloosoo hayaj chadaagui um daa...-za huuhduudee bid nar zuslan deeree irlee odoo ter haragdaj baigaa bid nariin bair.toirood baigaa palatnd bugdeeree oros huuhduud baigaa.neg um sanuulj helhed haashaa ch garsan bugdeeree palat aa tsoijilj yavaj baigaarai.tegeed bas shunu oroi bolson hoino garval end sarisan bavgaahai baidag bolhoor bolgoomjtoi yavaarai.tsagaan ungiin um bol haranhuu shunu buurch umsuj bolohgui teguul tegeel sarisan bavgaahai haziishuu gej tsetsgee bagsh tunch chuhal tsarai gargan yarij bailaa. huuhduud bugdeeree avtobus naas ar araasaa chemodantai huvtsaa arai yadan daaj bbuuj bailaa.baigal ni estoi l sak.yag oin gun dotor. zuun tiisheegee 5 minute alhahadl tom GUSENNOE OZERO gej nuur haragdana.gants tiimerhuu um ni gevel tee nariig hajuugiin bulgiin buh oros huuhduud gadaa garch ireed suutsan nudee negch anihgui haraj bailaa.-ed nar yamar ulun tsaraitai patsaanuud vee? gej huygaa mileen changa helhed tulga medemhiiren -hoosh patsan gej ed nar oilogdog gsn shuu.haana yarihaa bas bodoltsoj baigaarai. gej sanuulag uguv.za tegeel ehnii udur um bolhoor tegej ingej palatandaa ortsgooj baigaal bugdeeree hooloo idheer yavlaa. hoolnii gazariin gadaa neg hoer oros ohin zogstson huuhduudiin gariig shalgaj bailaa.mongol huuhduud maani surgeeree yavaj baisan bolhoorch teruu mani hediig haranguutaal nuguu hoer ohin chine tsaashaa orchihloo.yasanch tom zaaltai um b dee.oroodl hamgiin zahiin hamgiin urt shireend bugdeeree suulaa. hool ni yagl nuguu orsiin borsh shul mantuutai hoer dugaar hool ni teftel ugluu bugdeeree nuguu avraga buuz idsen baisan bolhoor neeh ch ih idsengui...gagtshuu bugdeereel neg umnii tuhai setgel ni hudutsun avtai yarina. ter ni unuu oroi boloh DISKO!!! palatandaa irgej ochiguutl buh ohiduud ni yamar huvtas umsuhuu yariaal joohon batsaanuud ni gaduur shuugij guugeel.zarim neg ni sak haragdsan bandi ohinii tuhai yaritsgaaj bailaa. hatin tulga huyagaa hoer maani neg oros ohinii tuhai shivnelden suusnana ene.. -ter neeree unen sak ohin. gehdee chamruul haraad baisiishd. bi neeree tiim huurhun oros ohin amirdaldaach haraagui um bn lee.minii naiz neeree unuu oroi ochool urihdaad avaach gej huyagaa tun ih setgel ni hudulsun ayarstai ursgaj bailaa. - harin tiimee gehdee aash zan ni yamar bol?neeh bandi bolgontoi seetgendeg ohin baival yahiin/za yu ch gsn unuu oroi ochool uzii..
tsag oroinii 9:00 bolj bialaa.disko ehleed odoo 2 tsag ungurtsun bugdeeree l arhi uusan huneer bol haltsan bujigej bailaa. orsuud chine yasan ch gachin bujigldiin.hajuud ni manai tamiraa (12 nastai) break dance heniich umnu buur ulaahgui sain hiij baisiim daa. neg hurdtai ayanii daraa neg 5 dah uyangiin aya yavlaa. tulga mani nuguu oros ohiniig haisaar ochood houlaa bujiglii gej orsoor tunch taaruuhan helhed nuguu ohin -chi nadtai angliaar yarij bolnoo gej helhed ni tulga tunch ozluurhan bailaa. ter ohinii neriig tanya geh buguud odoo angli heliig 5 jil garui uzsen bolhoor us tsas l gsn ug.mani hun maanch turk mongol d yavdag bolhoor angliaar tunch davgui yarichihan.duu duustal nuguu ohin houlaa garii tehuu gej shivneed ug heleh suhuugui baihad garnaas hutlun haalagnii zug yavlaa. oroinii agaar yasan saihan um b dee.od gyalalzaadlter hoer gadaa neg buragsnii derged sandal deer ochij suugaad uchnuun um yarilaa.tulga d ter ohin neegch tegej ih taalagdsangui zugeerl neg uuriiguu margtuulah uuriiguu magtah durtai oros ohin. yaj saliiidaa geed suuj baital tanay giin naiz ni - tanya idi suda. bistree bistree geed zaalnii dotroos orilj baiaa. tanya ch za bi yavchihaad irii, chi baij baigaarai geedlguigeed odloo. ter hoiguur ni huyagaa tai uuzlii gej bodood disko nii bairnii zugruu alhaj yavtal neg hunii uilah duu hajuuhandana sonsogdono.haranhuu bolhoor yu ch haragdahgui.sain sonsvol ohin uilj bailaa.duugaar ni ochivol sandal deer suutsan uilj baigaa ohiniig haraal shuud tanilaa.uyangaa... uyangaa hulnii chimeeg sonsood god hiin bososnoo tulga luu neg tom nulimstai nudeeree haraasnaa -namaig uuchlaarai.. uguiee chi yav yav bi zugeeree... gej heleed tsaashaa haraadl sandal deer deeshee haraad hevteed ugluu.tulga yahaach medehgui heregguil -uyangaa yasan bee?neg um bolhoo bolioo yu?chi unuudruus hoish l neg uravgar amitan yavaad baihiin?yasan bee? gej ih sandruu duugaar helelee. - zugeeree chi yavaj bujiglee bi ingej baigaal zugeerl bolchino gej nuguuu uurii ni zugeerl bailgshgui uurii ni hurgeed baisan ohinoos shal uur haragdaj bailaa. zuulhun alhaj ochood hajuud suungaa -uyangaa namaig uuchlaarai bi ochamd ih muuhai handaad baisan. - zugeeree ugaasaal hun bolgon nadad durgui baidiim doo.
-yu gej dee.bi chamaig buruu tanisan um shig bn aa. gej tulgaag helhed sayal neg uyangaa undiij tulga ruu egtslen harhad ahial nuguu tom nudend ni nulims tsiilegnesen bailaa - tulga namaig uuhclaarai bi ingej ih uilaal uruu tsarailaad baidaggui l dee.gehdee selenge d ireed gerluugee yarisan chine manai aaviin bie muudsan genee.uushigana uvduud baidag um l daa.tegeed saya uul ni emnelegt hevtsiin...geedl uilj baiv.
- eee.teguul arragui l dee.gehdee mini naiz seteglee bariaarai.aav chine zugeerl bolno gedegt bi itgej bna gej heleed uyangaag muruur ni tevreed -za bitgii uilaa.chamaig uilhiig harhaar hetsuu baishdee gej helelee...... ingeedl ter hoer maani shunujinguu eldviin um yarij uyangaach joohon taivshirlaa.tulga neg uhaan orood tsagaa hartal ali hediinee 2:00 ungurch bna.- puuh hoer ungurchij houlaa untahgui margaash buun um boliishuu gej ineed aldaad -uyangaa chamtai yarij suuhad unheer goe bailaa gej tuuniig teversen baisan garaa sulruulaad.- chi namaig uuchlaarai.bi chamaig unheer uur ohin gej bodoj baisiishuu.
-zugeerdee hench huniig anh haraad ter hunii tuhai buh zuiliig ni meddeggui umaa.
-neeree ch tiim baihdaa. za houlaa orii gej heleed palatnii zug ayarahan alhaj yavlaa.uudendee ireed unheer bie bieneesee salj chadhaa baisan hoer shig l tend mileen udaan duugai zogsoj zogsoj uyangaa - tsamtsaa avaarai.ih dulaahad tsamts bna.bayralaa.za saihan amraarai.gej heleed turuuleed orloo. ene ued tulga giin bodloos nuguu oros ohin or suraggui alga bolj harin setgel ni neg l gerel gegeegeer duurhed ter ohind tatagdaj baigaagaa uuruu ch sain medej bailaa..........

Margaash ugluu ni uyangaa serenguuteel urd shuniin yavdalig zuud baisiim bish biz dee gej bodosnch denduu tod zuud um shig sanagdsan bolhoor ih l bayarlan -unen unen baisan baishd gej oron dotroo huurtsuglunu...shuudl bosood tuglaa giin palat ruu ordog umuu gsnee -za bolii..odoo untaj biagaa bialgui..teged ch nadad tiim durgui baisan hun chine negl oroi sain bolno gej lav l baihgui teheer zugeerl namaig uruvduul joohon yarij suusan baihdaa...neeree aviin bie yaj baigaa bol?oir havid utas ch baihgui ...uu neeree unuudur bagsh oirhon baidag tosgon orno gej baisan gyals bosood tsug yavaj utsaar yarinaa...
-hooe tulgaa bosoochee..udriin hool bololooshd.uhsen um shigl untaad baihiin.zalhuu amitan bee.uriih ni palat tseverleh udur bolhoorl untaaj baij gendee hen chamaig uchigdur shunu dund boltol teneedeh gsiin.za bosooooo bi palat tseverltsen za?ailtgui.. geel gants naiz ni untaad baigaa bolhoor uidsan huyagaa naiziigaa sereeh gej yanz yanzaarl oroldoj bailaa..
-za bosloo chi nadaa yavaad minii udriin hooliig avaad ir tehuu naiz ni tiishee yavmaargui bna gej tulga helsen ni unendee uyangaag harmaar baisan ch nuguu taniltsan oros ohinoosoo joohon ichenguirsendeel... za za bosii bosii..hun gants hool avaad ir gsn chine tend ochood muuhai tsarailaad suuchij gene..haraagui uzeegui medku chadkuu meduu gej tulga huyagaatai toglon nuguu hoshim shogiin hesegees yarij hajuugraa ni oroo huraajee...
-uu nereee huyagaa uchigdur minii taniltsan oros ohn chine shal dombootoi um bailee.gachin gachin um yariaad yu bodogduulaad yund orootsuulagdah ni vee l gej bodsiishd.hehehe neeree teed chamtai um yarih geed yavjiisan chine nuguu uyanga...
-uu neeree uyangaa butsaad hot yavtsiishd.unuu ugluu bagshtai hamt yavaad ugsiishd.bi haachih gej baigaan gej asuusan chine butsaad gerluugee harilaa gsn...uu neeree tegeed bas daraa jil manai angid baihaasaa ungursun um shig bailee. aaviigaa oros yavaj emchluul ni ch genuu neg tiim yariaad baisan. chi saya uyangaa geed yu heleh gej baisiin? yu gsn be?
-neeree uyangaa yavtsiimuu?chi odoo hun yavah gej baihad namaig sereehed yadiin.bagsh zugerl oiriin tosgono oron ni gej baisiishd yu gej tegeed ch uyangaa g iim hurdan avaad yavdiin bitgii nadaar toglood bai za?
-uuu chi chine uuruu uyangaag harj chaddaggui baisan biz dee?tegeed odoo hun bayarluulah geed yavtsan gsn chine uurlaad baihiin..minii naiz zugeer biz dee?nuguu huurhun oros ohin yavaaguieeee nuguu chinii durgui uyangaa yavaad ugtsun geel hudlaa yarival mun alvaa tee?heheeheh yoo chi naad tsaraigaa hardaa yagl neg aimshgiin kino ni deer gardag hun shig gej huyagaa gants naizaaraa togolsondoo uuruuruu ih baharhan elgee hushtul ineelee...tegsnee joohon gaigui bolson bololtoi -hooe tulgaa ineeldee chi naad tuhaa zangidsaar baigaad minii hugshin har bagaasaa urchleetei bolchiishuu gej heleel ahiaal tasraad unchihlaa..
- yooo bolchii bolchii..huneer ingej toglood baihdaa yadiin..teed uyangaa odoo baigaamuu. chi bosoldoo yundaa ineegeed baigaan m*ng*r chine huneer baahan togolchood...za bos bos. hoooe chi naad hunii yanzalsan or mor nuraagaad hayachihiin.tegeed uayngaa end baigaamuu uguu muu?
- baihgui..hehhe..zugeerl bagshtai tsug utsaar yarih geed hajuugiin tosgono orston..heheheheh
-za tiim bailgui dee..hun ailgaad hayachhiin..
-chi uydaa aidiin.ter ohiniig chine harj chaddaggui biz dee?tulga giin nuur joohon ulaisnaa -za duu duu..garch hooloo idii geedl hurdan palatnaas garaad yavchihlaa
hooloo huleej suuhdaa tulga: -za uyangaa l hurdan ireesee..aviih ni bie gaiguil baidag baigaadaa?uchigdur yamar aimar huurhun haragdaj baisan bee? tegeed buur shal uur boltson.unuudur ireheer ni nuuriin terengeer daguulj um yarinaa...
-hooe tulga unuudur bid nar yavaj nuurt selhiin baishd.goe doo...unuudur haluun baisan nuur goe buleetsen baigadaa.za hurdan hooloo idee yavaj bi tsunhneesee usnii huvtas ed nar oloh heregtei bna.
-za za baijiildaa odoohon.hool ch ireegui baihadl hun yaruulaad baihiin.hooltoi hun saihan iin saihan iin za? geed irgen toirnoo hartal bugdeeree hooltoi..-nadad yagaad hool ireegui um boloo?aan?
-bi yaj meddiin.chamaig ingeel um gulruud suugaad baihaar chine hol uguugui l yavchihgui yu getel nuguu uchigduriin oros ohin chine hachin aimar nuuree budchihsan neeh aimar huvtas umstsun irdiimdaa uu neeree tegeed bas neg tavagtai hool barichijee...
-sainuu tulgaa.saihan amarsan biz dee?bi chamd hool uguh geedl eniig avaad irlee.za tavtai hoololooroi.. gej neg jogtoi tulga ruu ineemsegles nee yavaad ugluu
-paaaah ene chine iim ohin baisiimuu.eejeee ter umustsun huvtsiini hardaa yaaaya orsuud ch dee.ter nuur amaa yatsiin bee?tee? tugla uneniig helhed ene ohin chamaas muuhai haragdjiina gej helcheed l huyagaa hooloo hurdan hurdan idej garlaa.
-neeree yasan aimar ohin bee gej tulga neg helsnee odoo l ulsusnuu medej baigaa bololtoi nuguu tavagtai hooloo aimar hurdan ideed duusagchdiin bna...
usand selhed tulga d saihan baisan bolovch unheer butsaad hurdan ochimoor l bailaa.uyangaa odoo irtsen baigadaaa gej bodhoorl setgel ni tugshin guij ochool ter ohiniig tevreed avmaar. ingech baital ch tsag yamar zogsoh bish usand seleh tsag duussan bailaa.gehdee bulegtee irtel nuguu ih huleej baisan uyangaa ni baihgui l bailaa.. nuguu oros bagshaasaa neg huuhdeer orchuuluulj asuulagval. bagsh iih ni baigaa gazar ih l boorootoi baigaa unuu shunuduu irej chadah ugui g ni medkuu bna gej helj baihiin.gai deer gai gej tulga giin setgel buurch zovchihloo.huleegeedl bailaa.zarimdaa ch buur ingeedl ter ohin alag bolchuul yanaa gej bodhoos garaad guimeer sanagdaj baivch bi uchigdurhun dotno bolson ohindoo odoo hairtai bolchihvuu gej bodhoos basl neg evgui...tiimee tulga maani anhnii hartsaar duralsan gehed hudlaach anhnii uulzaltaar l ter ohind unen seteglseesee sain bolj bilee..tiimee hairtai...

-huyagaa bosoochee...hun untaj chadahgui baihad chi yaj untjiinaa.yahuu naiziih ni sanaa zovood bn aa.
huyagaa shal noirmog uruunii budeghen gereld arai yadan soholzon baij tsagluugaa hyalaatal 3:44.
-tugla yagaad untahgui hun shunu dund sereegeed baigaan bee?yund sanaa chine zovood baigaan?
-nuguu bagsh uyangaatai tsug yavchaad odoo boltol ireegui baidag yahuu?
-ter hoer chine tend honon gee biz dee?tegeed chi hezee neeh iim aimar humuusiin tuluu sanaa tavidag bolchoov?
-za za naiz ni chamaas hedii udaan nuuhav dee.uchigdur oroi bi nuguu oros ohintoi garaad yavsiishdee tee? tegeed butsaj yavjiigaad uyangaatai taaraldsiimaa tegeel bid hoer mileen udaan um yarij suugaad bi oroi irsiimee tegeel..
-tegeed yasan gej?
-tegeed bi uyangaa d sain boltsiim shig bna.heheh chamd bol ineedtei l baigaa baih daa.nuguu uzej chaddaggui baisan hun chine negl udur sain bolchihdog hehehe.
-tegeel helchihgui.daanch chi unuudur neg sonin baisiimaa tegeed bi buur asuudag umuu gej bodsonoo chamaig tertee tergui heleh bailgui gej bodood asuugaaguiiin.neeree tegeed hoer yasan ain?unseltsenuu?yasan?yunii tuhai yarisan ain? geed nuguu noir ni hureed baisan hun chine oron deeree suutsan nud ni gyalalzaadl..neg bodliin aimar ch um shig.
-chamaig bi yamar ternii tuhai yariaad ugii gej sereesiimuu?hunii sanaa zovood baihad t*n*g t*n*g um asuugaad baidiin odoo unt unt
-za za uuchlaarai.tegeed odoo yahuu?nuguu bagsh odoo lav utsan baigaa.utas ene oir havid yuch baihkuu...za baiz
-za za minii naiz untaa tertee tergui yuch hiij chadhiin bilee.bi ch gsn untlaa garch 00 orchood irii
-tegsen ni deer biz dee.uyangaa gaa zuudleel hono margaash ugluu gehed derged chine ertsen bna hehehe.
tulga 00 oos garch ircheed palat ruugaa neg oroh gesnee uuruuch untaj chadahgui gee medsen bololtoi joohon gadaa garch suuya gej bodloo.oi dotor um bolhoor haaya haaya l neg shuvuu dugrah duu sonsogdono.tengert burtiih ch uul alga unheer goe haragdaj bailaa.yu hiisnee ch medehgui yu bodsonooch medehgui negl medhed 4:30 minute. yamarch baisan ter oros bagsh unuudur ter hoer gartsan genee gej helsen bohloor naashaagaa irj yavj l baih estoi doo gej dotroo bodon ugluu bolsonch huleesen yahav gej suutal neg mashin nii duu tugla g bodloos ni tasalalaa.udalgui baij baital bagshiih ni duu garch bna.za yag mun bna gej tenger hagartlaa bayarlsanch odoo ingeed bagshd barigdval budaa bolno gej bodood gyals palatniihaa araar orchihov.neg tom bairand buh mongol huuhduud bagsh nartaigaa tus tusdaa uruund baidag bolhoor uyangaa bagsh hoer ni tsug orih ni dee.yaj uyangaa d medegdehuu?geedl ter ohintoi uulzahiin huslen bolj zogsloo.
-bagshaa bi 00 orchood irii ta orjii za?saihan amraarai geh ni nuguul setgeld ni uyaatai hooloi yagl mun bailaa. tulga giin setgel sergeh ch shig sandarh ch shig...buur bayarlsandaa tsovchood baimaarch um shig. bagsh ashgui neg um tsaashaagaa orloo uyangaa ch noiliin zug yavjiina teheer ni gyals araas ni chimeeguihen gehdee uyangaad duuldhaar nereer ni duudhad. irgej harj gaihsnaa nuurend ni ineemseglel todorloo...yamar huurhun um bee...
-chi end yu hiij baigaan odoo barag uur tsailaashd.heheh orod ohin ed nar erguuleed bn uu?
-uguiee bi nuguu chamaig naashaa garsan gej sonsood tegeed irehgui baihleer chine gaihaal gadaa baij baisiin
-huuuh chi tegeed shunujinguu namaig huleesiimuu?hehhe bayarlalaa. ardaa bas sanaa zovoh huntei baih saihan umaa tee?hehehe
-hehehe yun goe baigaan hunii setgel sanaagaar toglood..uu neeree avii chine bie yajiina?zugeer uu?
-aav uchigdur hagalgaand orson odoo gaigui bolno gej emch nar helsen genee.geedl ene delhii deer baigaa hamgiin az jargtaltai hun shigl ineemselglej bailaa.
ter hoer ene oroinoo yagl nuguu romeo julieta hoer shig uur tsaital yarij suulaa.ter ohintoi yarih tusam uurt ni tulga tatagdana.harin uyangaa bol bi tulga d bi unen setegleesee sain bolj chadhaar bandi bna gej alham tutamdaa bodno. gehdee ene hoer maani uursdiih ni urd yamar hetsuu, yamar tuulj bolzoshgui tavilan huleej baigaag hen henen ch taavarlaagui um daa...horvoo gedeg zaaval uitgar gunig nulims husej baidag bolhoor teruu???

uyangaa tulga hoeriin az jargaltai uerhel engejl ehelsen umdaa.bie biendee hairtai hosuudad bol zuslangiin arvan heden honog haravsan sum shigl ungursun bailaa.ene zuslangaas yavhal um bol tulgaagaa aldah geed baigaa um shig setgegdel ue uehen uyangaagiin tolgoid ergeldene.gevch ene ni genen ohinii l negen bodol bailaa. tulga bol harin anhnii hairtaigaa uchirsan gedegee ter shunu uyangaa g huleej baihdaa medersen boloh leer uyangiig haan ch baisan tsugtaa bna daa gsn bodoltoi baisiim daa.za ingeedl butsaad tursun nutag mongol doo neg saihan nartai zunii ugluu vagon oos zuslangiin huuhduud buuj bna.uyangaag eej ni duutei ni irtsen huleej bna.harin tulga g bol aav ni mashintaigaa irtsen huleej bailaa.yagl nuguu huuhduudiin esoor bugdeeree l bulgiin uulzaltan deer ochishuu gej bie biendee zahih bolhoos unendee henench ochih huselgui baidag daa...ai hoo ingeedl zunii amralt duusch hicheel oroh tsag ali hediin hayaand irsen bailaa.
-tulga hairaa, houlaa unuudur jujig uzehuu?bi hoer pilet avtsan
-za baiz unuudur bi uul ni emeegiihruu ochih estoi baisiim daa...minii naiz nadaa pilet avsanaa helchihgui tegsen bol bi zohitsuulchihgui yu
-uu za za teguul houlaa emeegiihruu chine yavii tehuu?bi ene pilet iig naizdaa ugchii
-bolkuee aav eej hoer hamt yavna gsiishd...uuchlaarai medsen bol bi yavahgui geed helchihdeg baij.gehdee odoo yamarch araggui bolsoon aavd helhiim bol boogood unchina.minii hair houlaa margash haashaa ch hamaagui yavii tehuu?
-zugeerdee, bi yamar aaviig chine medehgui bish. za za hooloo hiidiimuu?
-aaya lag hool hiideg naiz ohintoi boltson baishd.hehehe yamar hool hiih gej baigaan?
-meedku.aav saihan emnelegees garsan bolhoor shul hiij ugdug um biluu?
-tegsen deer baihaa.aavd chine odoo bol shul mul tiim uuh tosgu hool l heregtei...uu eej irjiina naiz ni yavahkuu bol bolohgui ni za?
-za
-za unsii hairtai shooo
-bi ch gsn. sain yavaad irerei.irenguutee utasdaarai tehkuu bol bi sanaa zovood untahgui shuu za?
-tegnee zaaval utasadana za bye
-za bye
tulga emeegiin dee honoh bolsiim baih daa?yagaad yarina yarina gej helcheed yaihgui baigaam bol?yamar negen um bolsiin boluu? za za dandaal muu eriin um bodoj baihiin.aigui bol namaig sereehgui geed margaash yarih gej baigaa baihdaa.za za untyaaa... gej uyangaa noir ni hurehgui baisan boloh leer tulga g bodon.tuunii ter heniich setgeliig tatam ineemsegleliig bodon hevtej baital dug hiitsen baiv.neg har darz zuudleel sertel shunii 3:40. tegtel ch suirandaa tavitsan baisan gar utas ni dugrav. gaihan ochood harval neg medehgui dugaar....-bainuu?
-baina ene tsogtoo giin uyangaa mun uu?
-tiin bi bna.
-bi gemtliin emneleg ees yarij bna.munhbaatariin tulga gej hun tanihuu?
-tiin tanina.yu bolson bee?yasan bee?yamar negen um boloo yu?
-tegseen.tulga gantsaaraa tuv aimgaas irej baigaad gantsaaraa avaart orson bna.hund gemtel avsan odoo sehen amidrah tasagt baigaa.ta hurdan hurch irej uuzlana uu geedl utsaa taviv
yu bolho ni ene vee?arai ch dee.unuudur udurhun zugeer baisan hun chine avaart ortson baidag....horvoo ta arai denduu um daa..........

haaguur yavj yu bodsonooch uuruu medsengui har guuheeree gereesee garch taxi bariaadl shuud gemtliin emneleg deer uyngaa ochloo....yamar aimar baisan bee...
-uuchlaarai egchee ta seheen amidruulah gazar haana baidgiig heleed uguuch? gej uudend suusan neg tsagaan halattai egchees hurdan asuuval
-deeshee shataar hoer davhart garaad zuun tiishee irgeheer urdaas chine haraad baij baigaa gediim bn
-bayralalaa gej helehdee suuliih ni ugiigch sonssongui guichihlee...(tulga mini amidl baij baigaasai...burhan mini ta gantshan tulga g mini amid uldeegeech dee...bi tanias uvdug sugdun guuya) gedeg ugs l odoo setgel d ni oroj bailaa...
-ta henii hen bee? geedl neg hun zamii ni haagaad zogschihiin.
-yu nuguu tulga geed hun end hevtej baigaa yu?
-za tur huleegeeree....za baiz....aa tiim bna.namaig dagaad yavaarai
-za
neeh tsaashaa yavsanch gui neg uruuluu orloo.4 ortoi negl baidag emnelegiin uruu.hamgiin tsaad taliin tsonhnii oron deer tulga baigaa bololtoi...tolgoigii ni bituu tsagaan maarlaar oroochij, baz zurhniih ni bichleg hajuud ni haragdaj bna, baruun garand ni tusal zalgaatai...
-dunguj saya tsus selbesen.uvchtun ih tsus aldsan bailee.amid garna gehed hetsuuhenl irsen.harin ch haa ochij bie saitai hun baina lee.odoo bol buh um emchiin gartl baigaa.ingej irsen humuusiin 60% huvi ni l sergej gardiin.
-bayaralalaa.
-aav eej hoert ni duulagsaan.tuv aimgaas irej yavaa bolhoor joohon udah baih.
-aan
-.ene dusaliin ni duushaar nadaa heleerei.geed nuguu suvilagch chine garaad yavchihav.sayal neg uyangaad tulga giin nuurluu ehtselj harah zurh turluu.huurhii ohin uilaadl uilaadl.her ih uilsnaa ch uuruu medsenui neg medsen chine tugla giihaa garan deer nuuree tavitsan uilj bailaa.garii ni bariaad hed ch end honson yahav zuvhun hairt iig mini l edgeegeed uguuchdee gej hichneen ch udaa guivdaa.
uyangaagiin togloi deer neg hun garaa tavih shig...undiiguud harsan chine tulgagiin gar baiv.yasan ih bayarlasan geech.gariig changa gegch ni atgaathav.hairtai huniihee gariinl barina gedeg chine jargal baidiim bn gedgiig terhen zuur oilgov.joohon deeshleed nuurluu ni harval nudee arai chuu neesen bololtoi .uyangaag harsandaa ch teruu nudnees ni nulims tusch bailaa.tiimee ene bol hairaar duuren nulims baisan um daa.hen hendee yu ch heleegui murtluu houlaa bie bieneesee garch baigaa terl ih hairiig setgel zurhniihaa gunees mederch baisan san...

Ter tsagaasl ehelj uyangaa tulga gaas salhal um bol amidral ni yamarch utaggui boloh ni gedeg iig sain oilgoj bailaa. tulga g avaart orson oroi ni aav eej hoer ni uur tsaij baihad emneleg deer ireed uyangaag sandal deer suuj baigaag haraad magnaigaa hagartal bayarlaj bilee. huugii ni gedeg hun ter hoeroos uur neg hun baidag um bna gej anh udaal medej baigaa ayatail hadsana ni uyangaad maani ch dotno sanagdlaa. tulga g lavl 2 sar ene emnelegt baina gej helsen bolhoor bugdeereel setegliin devcheertei baihaas uur arga baisangui.udur bolgonl uyangaa hicheelee taraad gemtliin emnelgiin zug alhana.alhah zuuraa unuudur tulga maani bosood suutsan um yarij baival yasan goe vee gej bodhoosl hurdan hurdan ochimoor sanagdana.tend ochood tulga giihaa dergedl hicheelee hiine hooloo idne.gadaa jijuur ni buur tanidag boltson -uu uyangaa minii ohin..mai ene haluun tsai.chi uvchtei hun ingej saihaad yadrana geedl ihl halamj tavina.harin tulga giin bie yagl neg hevendee.ihenhdeel uhaangui um shig untaadl.neg serheere tag deesheegee haraal hevtne.uyangaag harhaaraa ul yalig ineemseglel todrono.negl medhed shine jil hayaand irej buh humuusl hul huurtsug boltsgooj bailaa. tulgaa odoo l neg um joohon joohon um yarih tenheetei basch gej uuruu 00 iin uruu orchihdog boltson baiv.
-ene emnelegees hurdan garah umsan.yag uidaj uhlee.yadahdaa chamaig baihgui ugluuguur bol buur ch tsag yavaj uguhgui balai iin.emch namaig hezee garna gej bna?
-za za sain bie tenhruulj baij garahaa bodohguu.yun uidah ene ter.tegeel garchaad yadraad eej aaviigaa bas namaig zovoohnuu?ain?
-aaya..chi bas minii tuluu sanaa zovdog baisiimuu?
-tegelgui yadiin.sanaa zovdoggui baisan bol cham deer yu gejl udur bolgon irhev dee.ali hediinii uur naiz bandi tai bolchihgui yu...

neg sar taria hiilgej boldog buhl gazraal baahan vitamin shahuulaad buun birsuu boltson buur sandal deerch hurdan ochood suuchij chadkuu Tulga emnelegees arai chuu gej garlaa. Dandaal naiz nartaigaa yavaj baidag hund bol iim uudaan emnelegt hevtsenedee uuruu ch zarimdaa gaihaad oldoggui bilee.Estoil bi erh chuluutei bolson gesen chig Uyangaag daguulan udur bolgon iish tiishee yavna.Uyangaag suuldee zalhaad irheer emch namaig neg am avch uugaarai gesen hervee chi yavahgui gevel bi ch gesen avtik yavhaa boliloo gej hudlaa hurtel heleed mashindaa suulgaal haashaach hamaagui yavna.hund osold orson geed tolgoi goo heterhii ih ajiluulj bolohgui ene ter gej emch helsen boloh leer Tulga giin aav eej hoer ni surguuli deer ochood neg jiliin chuluu avhuultsan....Ter havarch unheer saihan namar baij bilee.
-tulga?
-ain?
-houlaa bie biendee aimar ih etegdeg hosuud boliishuu za?
-yu vee? tegeed odoo bid hoer hos bish boljiinuu hehehe..
-tegeel hun setegleesee helj baihad mangartaad
-heheh za za zugeerl...chi neg iim um yarihaaraa uhuurdmuur bolood yavchdiin
-heheh yagshd
-neereeeee uuriiguu hardag baisan bol chi tataj uhtlee ineene dee
-za za... mashind uyangaag surguliruu ni hurgej uguh zamd ene neg Heterhii shuhal yaria urnuh gej baisniig Tulga tasalduuslnaa hojim hoin ni sanaad ihel gemshij bilee.hun gedeg dandaal hiisen umniihaa hoinoos shanalj baigag hoino.
uyangaa esdugeer angia tugusdug jiliin surguuliin suulin udur tednii angiihan niileh bololoo.... neeh ihel um boltsgoogool bugdeeree yavna ene ter geed baisan chine yag tulaad irheer buun shaltaga oloj yadsan umnuud.tegeel idvehteigeeree uyangaa, huygaa shine naiz ohin Dulguunteigoo, angiihan ni Saruul geed neg bandi, Javhaa Tuul Erdenee ene hed tunaad uldchihev.uuuu neeree gertee uidaj uheh gej baisan Tulga hamgiin turuund ochihgui yahav.za ingeed mani hed maani Ulaan Baatar hotiin havriin havargan dunduurl garaad shidlee dee.tereljiin amraltiin gazar ireed gadaa garch eruul amisgaa avhad estoi nuguu tseej ongoih shig bolj bilee.bugdeeree tereljiin amraltiin gazar amrii gej yaritsgaaj baisnaa uitgartai boloh um shig sanagdaad maihan barij amrahaar boltgooson. dor dorool hoer honog amrah ovoihoogoo bosgoj daraa ni chuluu tsugluulj baigaad gal asaan tsai hool undaa hiilee.heeriin hool amttai gej guriltai shul hiisen ch gesen bugdeeree amaa oldohgui idej nuguu togoitoo hoolnii chine erooliig ni gartal idej avtalch nar jargaj estoil nuguu hamag nuutsaa delegtelee yaridag galiig toiron suutsgaalaa.tulga uyangaa hoer ch ali hediinii hosuud shigl bie bie tevreldeedl tsaanal yanztai, yamarch hun harsan negel ataarhmaar.
-hoe bugdeeree laaz erguulj toglohuu? gej huyagaa negl huursun hatstai nuguuduuldee helelee
-yun bas laaz vee? huyagaa huurhuuruu sonin sonin um yariaad baidiin Dulguunuu bitgii togooroi gej busdan ni huyagaad tsaashluulan ineeldev
-uuu yagavdee sanjiigaa biz dee? 6 anigd baihdaa Tugla giin gert ni bugdeeree toirj suuj baigaal laaz erguuleed taglaa ni neg hunluu haraad zogsoh leer ter hunees ni durtai asuultaaa asuuhleer ter hun ni yag unenee heleh estoi geel...gej durjignaj garlaa
-yooo huyagaa chinii tolgoi dotor chine tseg taslal ene ter baidgui muu? joohon pause ene tertei yarjii za?
-tegeed ta nart chine t*n*g um shigl uuduus guliigeed baihiin sanaj baigaamuu gui yu?
- aaan tiin tiin pepsi nii savaar togoldogshd tee? heheh joohon baijdee..erduusuu joohon baisan ue dursaad tegej togolhuu ain? gej tulga bas naiziihaa tald oron -za baijii turuunii uusan undaanii laaziig avaad irii geel shurh hiin bosloo. galiihaa hajuud toirog bolj bugdeeree suugaad dundaa hoer litr iin cola ni sav tavij baigaal togloomoo ehelelee dee. huyagaa anh sansan boloh leer ehnii asuultiig mani er tavij bilee
-za baiz yu asuudiin bilee? aan hairtai hun baigaa yu baigaa bol hen gedgiig ni heliishuu za?
-za za
laazaa erguultel ch neg angiihan Saruul geed bandi ruu haraad zogsloo
-eeee bi baihan ch yuv dee gej uglelsen murtluu bas dotroo za baiz Uyangaa d sain gedgeel medegdej bolkuu henii neriig helj huurah vee?Tulga chine minii naiz bas angiin huuhed..ter hoeriin dunduur l estoi oroj bolkuu...gesenshuu um bodon suuj baigaag ni tend suuj baisan humuusiin hen ch anzaarsangui...

Saruul gej ene neg angiihan ni bandi bol ihl daruuhan joohon duugai duu, hicheeldee sainch gesen tsarai zus saitai surguuliihaa hamgin elit iin negendene ordog bilee. Anh Uyangaag angid ni oroj ireh udurl ter ohind tatagdaj, neg jil surahdaa hurtel bituuhen hairlaj Tulga gaas haramlaj yavsan ch Tulga uurt ni sain baidag boloodch teruu Uyangaag uurtuu tatii gej bodhoosch emeene. mani hed maani ter shunuu uhsen um shigl untaj untaj ugluu nar buur deer garsan hoinol maihnuudaasaa tsuhuij ehlev.neg negeeree bosch bie zasangaa nuur garaa ugaaj ugluuniihoo tsaig uuj avtsgaagaad oroi nar dooshloh ueer oin gunruu ortsoov. uyangaa navchaar hataamal hiih sonirholtoi um bolhooroo busdaasaa tasraadl yavaad baigaagaach anzaarsangui negel medhed gav gantsaaraa buun navch atagchihsan zogsoj baiv.
- hooooe ta nar haana bnaa??? tulgaaaaa..... huyagaaa geedl zunduu orilson bolovch yamarch hariu baidaggui tegtelch ardi ni neg hunii huliin chimee garah shig...ergeed hartal saruul uuduus ni tag gulurtsun zogsoj baihiin...

-uuu saruulaa chi odoo hun ailgaad.yun aimar chimeegui yavdiin.chi sai namaig orilood baigaag sonsson biz dee? tegeed dugrahchgui gulruud hun ailagchhiin.
-hehe gej saruul ihl sandarsan baidaltai ineegeedl zogsood baiv
-za yavyaa nuguuduul chine gaihaj baigaa baih.odoo ted nariig olno gej baihkuu bolhoor houlaa shuud maihanluugaa buya.......huush yaviildaa
-aa aan za tegii tegii.
-chi bas uahleeree neeree tuurchdiin?bi ene heden navchiig tsugluulj yavaj biagaad buur enendee orchij
-hehe aan.bi chamaig navch tuuj yavaj baigaag chine haraal yavaad baisiimaa tegeel neg harsan nuguudul chine baihdgui
-namaig haraadaa??heheh togloh umaa olj dee.
-uguiee uyangaa chi sonsjiidaa gej sarul heleed urd ni alhaj yavsan uyangaag garnaas ni tataj uurluugee haruulalaa
-yasan bee? neg um bolsiimuu? chi turuunees hoishl tsarai chine zevhii tsaichaal baihiin yu bolsiin?
-uguiee bi yagaachgui...guiee bi yagaachgui gej dee chamd neg um heleh gesiin.namaig uuchlaarai bi eniig hendch helehgui gej bodoh tusaml helmeer bolood baihiin. bi unendee yaahaach medehgui bna.chi bitgii yanz buriin um bodooroi. Uyangaa chi manai angid anh orj irsen udruus chine hoish bi chamd duralsaniig chi medeeguil baihal daa. Udaachgui chi Tulga tai uerhej ehelsen.Tulga minii naiz bolhoor bi ta hoeriin dunduur oroh yamarch erh baihkuu gedegee mednee gehdee bi eniig ahij setgeldee nuuj uuriiguu uzen yadaj uuriiguu zovooj bas chamaig harar toolondoo ulam iheer hairlaj yavaj chadahgui gedgee sayal mederelee.chi namaig yasanch bolno gehdee minii setegliig oilgooroi gejl..
uyangaad ter ued unendee heleh ug yuch oldoogui um daa. guee medeej baihaldaa neg angiihaa naiz gej bodoj yavsan hun ni negl udur bi chamd hairtai bolchihson umaa geed ireheer hun yu gej ch heleh um bilee. ter hoer duugai yavsaar oin gunees garch maihan deeree irelee. nuguuduul ni bugdeeree irtsen mileen sandartsan baidaltai suutgaaj baisnaa ter hoeriig haranguutaal bugdeeree sanaa aldaj
-yooo ta hoer chine bid nariig ih ailagvaa.yun aimar uddiin. heheh ta hoer houlaa alag bolool hamt garch ireel uchir ene ter urgaad baigaam bish biz gej azrgansaarl baiv.gantshan tulga l yag uneneesee hardsan baidaltai harj suusnaa
-uyangaa houlaa gol orood irii geed hariuch ugui goliin zug alhaad ehlev
uyangaa dotroo ene saruul arai helcheegui biz dee gej bodon bas dotroo tulga gaas joohon aihshigch boloh shig.
-tuglaaa huleejiildaa tsug yavii gesiin bol tsugl yavaachdee neeh hun mun orhij yavaal.. geed araas ni guij ochood sugdaad avlaa
-uyangaa chi ingej jujgelhee boliuul yasiin? bi ene jujgiig chine gol dur bolj togloj hanalaa za?odoo uur hun hai za?ter saruul tai hoer oi dotor tiim udaan yu hiisiin.houlaa alag bolchool...bi chamaig yamar ih haisniig chi medhuu?chi neeree araichdee. nadaa hairgui baisiin bol chi yah gej minii setegleer togolsiin?
-uguiee chi yuch oilgohgui baishdee tulgaa namaig sonjiildaa
-uguiee chi namaig sonsjii, houlaa erduusuu ingej yavhaa bolii. ene amraltand irsen ni sain bolj bi chamaig harinch sain medej avlaa. bi saruuliin chamd yu helj bagaag chine sonssoon tiim bohloor nadaas yuch nuuh hereggui
uyangaa yuch helj chadsangui oroldson bolovch setegld ni negl um torood baih shig yamarch ug garch uguhgui tom tom nulims ni l ursaj bailaa. tulga goliin usiig shirtej baigaadl yamarch uggui butsaad yavhihav.

tulga uyangaa hoeriin huvid amralt ter muchuus hoish duussan bolovch naiznariigaa bodon ahin neg honog houlaa ih tevcheer gargan baij neg uitgartai udriig arai yadan unrgruuj houlaa nuurendeeree ineej baivch dotroo uilj baisniig busd ni ch anzaarsangui. uyangaa ene bolson yavdald saruuliig erduusuuch buruutgaagui um daa.yagaad gevel uuruuch gesen hund duralj yavsan boloh leer setgledee huniig nuutsaar hairalj yavhiin zovlong bieree tuulj setelee heleh yamar hetsuu gedegiig medeh bolhoor ter boluu. tulgaa uyangaa hoer maani urd ni uchnuun muudaltsaj baisan bolovch ene bolson yavdaln ni zugeer neg am zuruh bish gedegiig magadgui buur ene hoeriin hoorond buh um duussan baj ch bolzoshgui gej houlaa medej bailaa.
- humsuudee bosooroi.erthen shig hudlii. gertee ochood neg saihan usand orood amarmaar bna...bosooshdeee bosoj chadkuum baijiij hen ta nariig uchigdur shunu mayaglaad baisiin gej huaygaa nuguul huuhdiih shig aashaaraa maihnuudiin uudend bochij zarimiig ni maihnaas ni chirch gargaj irch, zarmiih ni deerees us asgaj uurluulj baij bugdeereeng ni bosogloo. bugdeereel dor doroo duugai um humaa huraaj yanzlaad 12 gehed yavhad belen bolchihson bailaa. hoer mashinaa hulgulj avaadl hotiin zug garaad shidhene terdee.
-za bayartai saihan amarlaa utsaar yariaarai gej bugdeeree heleel neg negeeree bairniihaa umnu buustgaav.negl medhed tulga uyangaag hurgej uguh geed houlahnaa yavaj bailaa.yu ch yarisangui tulga urd zamruugaa shirteel, uyangaa tsonhooroo haraal...neg um helhed uyangaa ahij yu bolsniig tulga d tailbarlahiig oroldonsgui.gehdee hen heniih ni setgeld ter hairiin och or suraggui alag bolooguig mederch baisan bolvuu...

mashinaa uyangaagiin gadaa zogsoogood tulga aragshaach harsangui
-bayralalaa saihan yavaad irelee gej uyangaa heleed buulaa. enenees uur ayataihan ug uyangaad oldsongui.yadaj uchnuun umtai otrondoo ortol lift ni zogstson deesheegee shataar yavaj baihdaa uilaadl. ene nulims hezeech duusahgui um shigl sangadaj baisan boloi. geriihee uudend ochood podizondoo baahan uilj uilj gertee orvol hench alga. hench baihgui baigaad ni bayarlan, bani ni daa duuren haluun buleen us hiij baigaad hoer tsag garui hevtlee. um umal setgeld ni oroj garna: odoo tulga yu hiij baigaa bol? uguiee bi odoo tulga giin tuhai alham tutamdaa bodohoo zogsooh heregtei. uul ni anh taniltsaj baihad ihl hun oilogdog shig haragdaj baisan uchigdur yagaad nadad gants ug heleh bolomj uguugui um boloo? geh metiin umiig bodoj hevtseer oroin 6 tsag bolgov.usnaas garaad aav eej hoeriigoo erhiig duhuuleed neg saihan borsh shul hiie gej bodon oron deeree hevtej baigaad untaad ugsun baiv. neg sersen chine shunu dund bololtoi nam gum hav haranhgui bailaa... ahiaal tulga bodoldono orno.odoo yu hiij baigaa bol? gej basl bodno.
harin tulga yag ene shunu huyagaatai uulzaj bailaa
-chi tegeed uyangaatai buur amraltan deer muudaltsiin muu?tegeed uyangaa chamd yu ch heleegui umuu?chi ch uurandaa yu helhiig ni ch sonsoogui l baihdaa.tulga chi yaj hairtai ohindoo iim hatuu ug helj chadjiinaa?ter chine bas hun..bi uyangaa chamd haritai gej 100% helj chadna.chamruu harahdaa hair duuren hartsaar hardgiig ni hench haraal helj chadiishd.chi hun buruutgaj biahaar ehleed uuriiguu haraach dee
-uguiee huyagaa.bid hoeriin hoorond olon davaj bolzoshgui zuils baigaa gedgiig bid hoeriin hen hen ni medne.bi ter hetsuu berhsheeliig davhad belen bna.gehdee bid hoert dutaj baigaa um bol yu yu yunaas ch iluu itgeltsel. ter amraltan deer bi uyangaad itegdeggui gedgee uhaarsan mun uyangaach nadaa itegdeggui, bi uund heniigch buruutgahguiee. bi l buruutai. setgel zurhee hairtai ohindoo neej chadahgui, yu gej bodoj baigaagaa zuv ugeer helj chadahgui ni minii archaagui giih.gehdee etsiin etsest bi setgel zurhendee uyangaad tom baishin bariaad tavitsan gedgiig hen medhiin bee?minii setgel zurhend uyangaa tiim tom bair suir ezeldegee uuruuch medehguil yavaj baigaa baihdaa..... magadgui unheeriin bid hoeriin hoorond buh um duussan ch baij magadgui

-tulga chi gantshan asuultandl nadaa hariulchih gej huyagaa ihel chuhalchilan tulgaruu harlaa
- hehehe..chi yu gej bodjiina?bi uyangaad hairgui baisan bol ingeed shanalaad shunu noirch hurehgui, udur hoolch orohgui baij chadhuu?
-teguul chi hairtai hundee yagaad itegdeggui um bee?sonin iin...-za za yavii bi hulduj uhlee
- uu chinii tuhai buur martchij uuchlaarai.uurteigee adilhan uhaanaa aldsan hun shigl sanchij.za naiz ni chamaig hurgeed ugii za?
ene udruus hoish tulga uyangaa hoer baitugai huyagaa tulgatai ch uulzsangui hicheel oroh bololoo. huyagaagiin huvid gevel gants naiztaigaa uulzah gej gar geriih ni utasruu udurjin shunujin zalagsan bolovch ali ali ni ch avahgui.deerees ni tulga giin eej aav hoer ni orosluu yavaad ugtsun boloh leer gert ni hench baigaan ni medegdehgui.suuldee sanaa zovood gert ni ochison ch haalgaa tailahgui baih ni sonin.uyangaa uruunuusuu udurt tootoi heden udaal zuhuina.hun um boloh leer 00 oroh gej neg garch irne tegeel hool ideh gej neg zuhuina. geriihenteigee ali boloh yuch boloogui um shig haritsah gej bodovch gadnii hun oroj ireel garhad neg um boloo baisan bna gedgiig medeheer bailaa. tulga ahij uurluu ni neg udaa zalagsan bolovch uduusni bitgii nadruu ahij zalgaarai gej taivan heleel utsaa tavisandaa odoo uuruu zarimdaa gemshdeg bolovch zugeer butsaad niileh um bol hezeech uhcraa olohgui gej bodhoos erthen salsanana ni deer ch gej zarim ued bodno. harin tulga giin huvid estoi shaldaa buusan bailaa.hav haranhui gertee udurjin m*dr*l muutai hun shigl taaz shirtej hevtene...esvel hotiin gudamjaar haashaa yavaj baigaagaa medehguich hurdan hurdan alhana. heden tsag, yamar udur,heden sar bolj baigaagch medeh um alga.neg ugeer helhed amidral utag uchiraa aldsan bailaa. naiman sariin 25, 26 , 27, 28, 29...30. Esen sariin1
huuhduud hicheeldee tsuvraal. er ni 10iihan ch gsn suuliin jil um bolhoor mileenl ih hul huurtsug bolj bailaa. Uyangaa tulga gaas bolj tegej ih shanalsan gedegee haruulahguin tuld ihel hicheej huvtsaslaj tsarai zusee hamag baidgaaraa zasan hicheeliihaa shine jiliin neeltend ochiloo.tulga giin baraa ch baisangui. baihgui boloh leer sanaa ni ch zovoh shig, sanah ch shig, setgel zurh ni gantshan tulgaagl neheed baih shig sonin sonin setgegdel neg dor uyangaad turj bilee. hicheeldee orood ehniihaa hicheeldeer suuj baital angiin haalga ongoij Tulga oroj irhene terdee. basl herdee gaigui haragdah gej hicheesen bololtoi, gehdeel barag hoer sar noir hoolgui yavsan hunii tsarai zus yamarl olig baihav dee.
- Tulga yagaad oroitoov?hicheeliin shine jiliig oroitoj ehlene gedeg chine chi bagshdaa sain setgegdel turuulehguil bna gsn ug dee..... gej bagsh ni nuguul olon doloi umaa yarij nurshina.tulgaagiin end irsen zorilgono hicheel suuhdaach baisangui, uyangaad haragdahdaach baisangui gantshan udaa uyangaag harahdaal baisansan.
Ingeedl surguuliin jil ehelj neg medhedl 10 sar bolson bailaa. Tulga Uyangaa hoeriin hoorond yuch bolsongui nuguul huiten haritsaatai heveereel.Uyangaag shataar dooshoo buuj irehed Tulga uuriin erhgui ter l bulbraihan ohiniig shirtne, tiimee uuriin erhgui nud ni uyangaa deerl buudag bailaa. harin uyangaa hedii uurluu ni soo shirtee baigaag ni medej baivch ulaml tevcheer zuun uur zugluu harj, ulaml hugjiltei baigaa um shig tsarai gargahiig oroldovch ur zurhene emtereseerl.................

10 sariin 15 gedeg ene udur ene heoriin maani zurhend uurd nandin dursamjiig avchirch baih baihdaa. enel tsas orson uitgartai udur uyangaa hicheelee taraad tulga giin tuhai bodoj yavtal araas ni negl tanidag duu uyangaa gej hashigarch baihiin. ergeed harval nuguu ih um yarih umsan nuguu ih tevreh umsan gej boddog baisan tulga ni yagl dureeree uuduus ni guij yavlaa. basch gej hashir zuun uur tiisheegee shirten zogsoj baigaa hairtai uyangaagaa teverch avmaar baisanch ehleed uchraa olotsoh estoi gedgiig sain medej bailaa. yu gej yarihaa yu gej hariulhaa barag sariin umnuus bodoj bodoj buur barag 1000 udaa teriigee tsaasan deer bichij davtaj baij unuudurl neg heleh udur ni bolson gej uurtuu amlan yavaa ni ene.

-uyangaa chamtai neg yarih um bna. gerluu chine tuhuulj ugunguu yariltsii tehuu?
- chamtai yarih um nadad erduusuu alga. tegeedech bi odoo gerluugee yavaagui bna gej uurtaihan heleed yavah getel garnaas ni tas bariaad avav.
-chi nadad uurlaj baigaa ni chinii tumen zuv. bi chamaig buruutgahguiee. zugeerl minii helhiig sonsoochl gesiin.minii helsen ugiig sonsood setgel namaig uuchlahgui bol bi chamaig ahij horgooj chamaig ahij zovoohguiee.
- tegeed yu heleh gesiin. hurdan helcheeree bi yaaraad baina
-chi manai angid anh irej baisnaa sanjiinuu? tehed bi chamaig harchihaad yamar ih budsan ailgui ohin bee gej harj baij bilee.tegeed daraa ni ter kino uzej baihad namaig albaar teverch avaad baisan chamd unen goloosoo durgui hurch baisansan hehehe. bi odoo bodhod yamar azaar ter zuslan yavsiin bee. tend ochijl ene horvoo deerh hamgiin unetei zuilee olj avsanandaa dandaa bayarlaj yavdag shuu.
-chi nadtai zugeer iim um yarih gej irsen bol nadad zav algaa gej heleed tulga ruu harval uyangaag sonsoj baigaa shinj alga. setgel sanaa ni negl hol, neg shuluudtsan setgeltei hun shig haragdsan ni ohiniig gaihuulj orihloo. houlaa yuch yarisangui heseg zogsoj baisnaa tulga ahiaadl nuguu yariaagaa uregjluulhene ter...
-uyangaa chamtai taniltsan mini minii amidrald uldeh hamgiin nandin dursamjuudiin neg baih bolnoo.za za bi baahan olon doloi um yariaad chinii setgel sanaag tavguituilsen bol uuchlaarai. ter deer amraltiin gazar bolson umand uuchlaarai gejl heleh gesiin. odoo bodhod uuriiguu tanihaargui t*n*g zan garagsan bailee.


ingej heleed tulga uyangaa ruu heseg harj zogssonoo
- uyangaa chi nam

Ангилал : Сонирхолтой өгүүллэгүүд | Нийтэлсэн : **no name | Уншсан (642) | Өмнөх бичлэг |

Сэтгэгдэл

  1. Dutuu bn :
    2012-03-14 04:19

    dutuu bnshdee, ingej hunii tsag zaw urj bolku!

Сэтгэгдэлийн тоо : 1

Сэтгэгдэл бичих

Таны нэр :
Таны э-мэйл хаяг : Ил харагдахгүй.
Сэтгэгдэл